Minulla on ilo ja kunnia saada olla tukemassa suomalaista yrittäjyyttä mm. perheyrityksissä, joissa tehdään sydämellä mitä tärkeintä työtä.
Liiketoiminnan ja ihmisten johtaminen on vastuullista, ja vaatii omistajayrittäjiltä paljon osaamista. Perheyrityksissä johtamisen tehtävään kasvetaan askel askeleelta ja siinä ei ole kukaan koskaan valmis. Kun perheenjäsenet, johtavat yritystä yhdessä, on myös todella tärkeää, että pelisäännöt ovat selvät, tieto kulkee, vuorovaikutus toimii ja yhteinen linja ja suunta tärkeissä asioissa pitää.
Perheyrityksissä omistajat ovat itse usein tiiviisti mukana operatiivisessa toiminnassa, mikä lisää vastuuta yrityksen tulevaisuudesta ja työntekijöistä. Yhteinen arvopohja näkyy usein henkilöstölle ja asiakkaille. Tuntuu turvalliselta, kun asiat ovat ennustettavia ja kun kaikki tietävät millä tavalla laivaa luotsataan tyynessä ja vähän myrskyisemmässäkin säässä. Luottamus ei ole vähäpätöinen tunne, se tuntuu sydämessä asti hyvältä, saa ihmiset sitoutumaan ja se näkyy usein lopulta myös viivan alla.
Suomen talous nojaa perheyrityksiin vahvemmin kuin ollaan osattu ajatella ja ne ovat monilla mittareilla taloutemme vakain ja pitkäjänteisin omistajaryhmä. Aalto-yliopiston Samuli Knüpferin tuoreen tutkimuksen Suomalaisten perheyritysten anatomia mukaan perheyrityksillä on erityispiirteitä, jotka erottavat ne muista yrityksistä. Ne ovat kannattavampia, niiden työvoimakustannukset ovat alhaisemmat, ne ovat vähemmän pääomavaltaisia, investoivat enemmän, ovat vähemmän velkaantuneita ja maksavat korkeampia osinkoja. (Knüpfer, S., 2026.)
Knüpferin mukaan perheyritysten omistajat kantavat huolta yritystensä selviytymisestä seuraavaan sukupolveen ja investoivat enemmän ehkä juuri siksi, että niiden omistajien aikajänne on muita pidempi. Perheyritysten omistajayrittäjät ovat sekä tärkeitä työllistäjiä että myös merkittäviä veronmaksajia. Heidän maksamansa tuloverot vastasivat vuonna 2022 noin 11 prosenttia kaikista tuloveroista.
Suomalaisten perheyritysten anatomia -tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon Tilastokeskuksesta, Verohallinnosta, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä Digi- ja väestötietovirastosta, ja se kattaa kaikki suomalaiset osakeyhtiöt, joilla on liikevaihtoa, varoja ja vähintään yksi työntekijä.
Johdon ryhmätyönohjaus on mainio tapa huolehtia syvällisellä tasolla myös perheyrityksessä yhteisestä toiminta-ajatuksesta ja ihan konkreettisesti jo ennalta siitä, että johdon yhteistyö sujuu, päätöksenteko on selkeää, tieto kulkee, vuorovaikutus toimii, odotuksista osataan yhdessä viestiä ja visio on yhteinen. Liiketoiminnan ja ihmisten johtaminen ei ole helppoa. Maailmamme muuttuu valtavalla vauhdilla ja ratkaisuja täytyy punnita ja niitä täytyy tehdä.
Itselläni on ollut kunnia olla mukana niin isojen kuin pienten perheyrityksen kehittämisessä tavalla tai toisella. On ilo nähdä ryhmän ihmisiä sitoutuvan yhteiseen tekemiseen valtavan upealla tavalla ja yhteinen omistajatahto arvoineen näkyy konkreettisesti arjessa. Toisinaan voi tunteetkin räiskyä, mutta monenlaisesta kyllä selviää, kun yhteisiä pelisääntöjä hiotaan jo ennalta ja sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee.
Perheyrityksissä omistajuuteen, rooleihin, asemaan ja liiketoiminnan yhteiseen kehittämiseen saattaa liittyä voimakkaita tunteita. Paljon myönteisiä tunteita, mutta toisinaan myrskyisämpiäkin. Kaikki tunteet kuuluvat elämään ja on ihan ok tuntea vahvasti. Monenlaisia mielipiteitä saa ja pitää olla, jotta kaikki näkökulmat tulee huomioiduksi ja koko ryhmän näkemyksellisyys kasvaa ja strateginen ajattelu vahvistuu.
Pienellä satsauksella rahaa ja aikaa voi olla parhaimmillaan olla kuitenkin todella suuri merkitys yrityksen onnistumiselle. Johdon työnohjauksen tai coachingin hankkiminen ei ole huono idea. Johdon työnohjauksessa ja coachingissa käsitellään yhdessä toisaalta liiketoiminnan johtamisen, henkilöstöjohtamisen että valitun johtajuusfilosofian kysymyksiä ulkopuolisen vetäjän ohjaamana.
Kun kerran kuukaudessa perheyrityksen johto varaa itselleen ajan, jossa he miettivät yhdessä koulutetun työnohjaajan kanssa heille autenttisia kysymyksiä ja omaa tapaa ratkaista haastavia kysymyksiä, ajatukset jäsentyvät, saa varmuutta, mieli huojentuu ja löytää uusia näkökulmia.
Johtajan käyttäytyminen, viestintä ja persoona näkyy sekä yrityksen sisällä, että yrityksen ulkopuolisissa suhteissa. Johtaja on myös inhimillinen ihminen kaikkine tunteineen, uskomuksineen, arvoineen ja pelkoineen. On tärkeää, että johtajalla on säännöllinen aika ja paikka, jossa voi reflektoida omaa toimintaa turvallisessa ympäristössä, saada tukea ja voimaantua kohtaamaan erittäin vaikeitakin kysymyksiä ja kehittää myös inhimillistä kyvykkyyttään.
Ison kuvan näkeminen on johtajalle äärimmäisen tärkeä taito. Stressaantuneena ihminen putoaa yksityiskohtien suohon, näkökulma kapenee ja johtamisesta tulee työlästä, uuvuttavaa ja raskasta.
Pia Vilanen, Johdon työnohjaaja ja coach MasterCSLE, MBA, Sertifioitu Business Coach
Lähteet:
Knüpfer, S. (2026). Anatomy of family firms in Finland. Aalto University, BI Norwegian Business School, and IFN. Julkaistu/tilattu yhteistyössä Perheyritysten liiton ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston kanssa. Saatavilla Aalto University sekä Issuu.






